Onko Steelers karaistu uuteen kauteen ja jatkuuko paikaltaan poljenta?

Lähtökohdat kauteen: Steelers voitti tasan puolet viime kauden otteluistaan ja tulokseksi jäi tasaisen AFC pohjoisdivisioonan kolmas sija. Pudotuspelit jäivät näin Pittsburghissa haaveeksi ja kausi päättyi ennen aikojaan.

AFC North 2012

Voitot

Tappiot

Tasapelit

Voitto-%

 Baltimore Ravens

10

6

0

62,5%

Cincinnati Bengals

10

6

0

62,5%

 Pittsburgh Steelers

8

8

0

50%

Cleveland Browns

5

11

0

31,3%

 

 

 

 

 

 

 

PUDOTUSPELIT 2012 Jäi runkosarjaan.

Steelers on ollut vuodesta 2008 päävalmentajansa Mike Tomlinin johdossa ja edennyt näinä vuosina kahdesti Super Bowliin voittaen niistä ensimmäisen, nimenomaan Tomlinin avausvuonna 2008. Vain 41-vuotias Tomlin on sarjan nuorimpia valmentajia ja nuorin koskaan Super Bowlin voittanut valmentaja. Tomlinin kykyjä ei käy kenenkään kyseenalaistaminen, mutta viime vuosina on Steelers-dynastia ollut rapistumaan päin tai paremmin sanottuna; polkenut paikallaan?

Hyökkäys: Laitahyökkääjä Mike Wallacen menetys on iso kolaus Steelers hyökkäykselle. Ben Roethlisberger on loistava pelinrakentaja, mutta tällä kaudella avut laitahyökkääjäosastolta ovat heppoisemmat. Antonio Brown ja Emmanuel Sanders tulee saamaan paljon vastuuta, mutta viime kausien tilastojen on syytä parantua merkittävästi tälle kaudelle, mikäli Steelers mielii menestyä. Tulokaspelaaja Markus Wheaton on mielenkiintoinen pelimies ja antaa lisävariaatioita Roethlisbergerin heittopelaamiseen.

Pelinrakentaja on kuitenkin kärsinyt viime kaudet loukkaantumisista, eikä edellisestä polvileikkauksesta ole kauan aikaa – missä kunnossa Roethlisberger on tänä vuonna? Roethlisberger ei myöskään tunnetusti jätä näyttämättä jos asiat on huonosti, vaan oikutteleva luonne saattaa tehdä asiat vaikeiksi joukkueelleen. Roethlisberger on taiteilija jota ei saa laittaa mihinkään muottiin. Hänen pitää antaa toteuttaa itseään, silläkin uhalla että välillä menee yli ja pahasti. Taiteilijaksi Roethlisberger on myös todellinen atleetti. Fysiikka riittää pitkälle.

Keskushyökkäysosasto on arvoitus, uudet miehet voivat kyetä tai olla kykenemättä – epäilen jälkimmäistä. Joukkoa voi kutsua tasaiseksi, mutta todellisuudessa kaikki ovat vain huonoja. Sen sijaan linja Steelersillä on todella vahva.

Puolustus: Puolustuksen koordinaattori Dick LeBeau aka Coach Dad on yhä 75-vuotiaanakin täysin omaa luokkaansa. Steelers on vahvin takakentällä, jossa veteraanipuolustajat Troy Polamalu ja Ryan Clark pitävät huolen, että hyvin harvoin vastustajan laitahyökkääjät pääsevät syvällä puolustusalueella palloon. Takakenttä on niin vahva, että se jopa pakottaa hyökkäyksen pelaamaan muilla keinoin ja vapauttaa Steelersin muun puolustuksen pelaamaan paljon enemmän lyhytpeliä vastaan. Esimerkiksi joukkueen kulmamiesosasto ei ole lähellekään sarjan huippua, mutta koska LeBeau osaa repiä kaiken irti mahtavasta takakentästään, ei kulmat joudu ongelmiin.

Lähempänä hyökkäyksen linjaa esiin nousee Brett Keisel ja Larry Foote. Molemmat ovat hyvin liikkuvia ahneita tappokoneita. Pojat ei pelkää likaista työtä vaan laittavat kroppaa likoon päivä päivältä joukkueen hyväksi.  

Arvio: Todella tasaisessa ja kilpailukykyisessä AFC pohjoisdivisioonassa on vaikea menestyä. Joukkue on heikentynyt menestysvuosista, mutta vahva valmennus pystyy ihmeisiin. Menestys voi olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä.