Sotkamon Jymy – Kultajuna yskähtelee?

Sotkamon Jymy vei edellissyksynä mestaruuden ”helposti”. Mestaruus vaatii tottakai joka vuosi valtavan määrän työtä, mutta todellisuuden nimissä Vimpelin Veto oli finaalisarjassa valovuoden kainuulaisia perässä, eikä Jymyn tarvinnut edes esittää parastaan. Sotkamo on voittanut nyt kaksi mestaruutta peräkkäin – häviämättä otteluakaan pudotuspeleissä!

Tähän kauteen lähtökohdat ovat varsin erilaiset. Keltanokkapelinjohtaja Mikko Korhonen on osoittanut pelihermonsa pelaajana, mutta viuhkamiehen rooli vaatii aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Mikko Kuosmanen osoitti olevansa valtakunnan ehdoton viuhkavelho numero yksi, eikä näihin saappaisiin ole helppo hypätä. Korhosen arvostus pelaajiston sisällä on varmasti huipussaan, mutta silti, jos peli ei lähde heti kulkemaan, miten Korhonen ottaa joukot haltuunsa? Korhosen siirtymisestä viuhkan varteen seuraa myös toinen haaste: kuka paikkaa joukkueen luottomiehen kakkoskopparina? Kun myös Aki Orava siirtyi Alajärvelle, on Jymyn ulkopelipaketista kaksi äärimmäisen isoa palasta poissa.

Ulkopeli:

Ennen viime kautta, Jimi Heikkisen lopettamispäätöksen jälkeen ryhdyttiin jo spekulaatioihin Jymyn etumiesten riittävyydestä. Tähän kauteen lähdettäessä Jymyn tulee selviytyä myös ilman Alajärvelle siirtynyttä Aki Oravaa. Tämä on valtava menetys joukkueelle. Orava on aivan sarjan kirkkainta eliittiä omalla pelipaikallaan. Sarjan paras lukkari, elävä lajilegenda, Toni Kohonen kompensoi omalla pelaamisellaan paljon. Oikukkaana persoonana tunnetun Kohosen pelihuumori saattaa kuitenkin olla koetuksella kokemattoman ykkösvahdin kanssa työskennellessä. Paljon puhutaan myös Kohosen iästä. Mies on fyysisiltä ominaisuuksilta pieni luonnonihme, mutta paras terä räjähtävyydestä on kadonnut. Tämä näkyy varsinkin pienien hakemisessa.

Jymy on pelitaktisella puolella vienyt ulkopelaamisen pidemmälle kuin kukaan muu. Kainuussa kasvanut nuori sukupolvi osaa käyttää päätänsä, vaikka fysiikka ei vielä huipputasolle riittäisikään. Markus Tuikan tehtävänä on pyrkiä täyttämään Oravan kokoinen aukko. Tehtävä ei tule olemaan helppo. Tuikan harjoituskauden otteet olivat lupaavat, mutta luonnollisesti pitkä kesäkausi on täysin eri asia.

Jymyn linjapelaaminen on sarjan parasta, mutta toinen kysymysmerkki löytyy takakentältä. Valtakunnan ykköskoppari Roope Korhosen rinnalla vuosikaudet uskollisesti palvellut Mikko Korhonen on nyt pelinjohtajan paikalla, joten toisen koppari vastuu siirtyy Juuso Hyvöselle. Hyvöstä peluutettiin jo viime kaudella muutamissa otteluissa Korhosen (Roope) parina. Näytöt ovat vakuuttavat, mutta tällä kaudella nuori mies (s. 1992) joutuu kesän kestävän pommituksen kohteeksi.

Sotkamossa osataan koulia nuoria pelaajia. Silti kysymysmerkkejä on Kainuussa enemmän kuin vuosiin ja tällä kertaa äärimmäisen oleellisilla pelipaikoilla. Superpesis ei kuitenkaan ole sarja, johon vain tullaan ja otetaan homma haltuun ensimmäisenä vuotena. Oikotietä onneen ei ole, vaan niin Hyvösen kuin Tuikankin tulee hankkia kokemus pelaamalla. Molempien osalla auttaa paljon, että kokemusta on jo ripottain saatu edelliskaudella.

Hiukan Stadion

Sisäpeli:

Vaikka viuhkamies on vaihtunut, Jymyn sisäpelisapluuna tuskin kokee järisyttävää muutosta. Yhden pitkän kärjen taktiikka on käynyt pesisväelle jo turhankin tutuksi. Jymyn sisäpeli on tietynlainen kärsivällisyyden huipentuma.

Nopeajalkaiset Jere Vikström ja Niko Korhonen saavat etenemistukea kahdelta jokerilta. Tämän jälkeen vuorossa on valtakunnan vaihtajaeliittiin kuuluvat Antti Hartikainen ja Jani Komulainen. Molempien vahvuus on ääretön lyöntivalikoima. Hartikainen luottanee tänäkin kautena paljon pomppulyöntiin, mutta ei missään nimessä ole pelkästään tämän varassa. Komulaiselta löytyy hurja uhka läpilyönteihin, joten ulkokentän täytyy jättää keskisaumoihin ja pienille väkisin tilaa. Yleensä ihme on tapahtunut, mikäli nämä miehet eivät ole saaneet tilannetta rakennettua sarjan kotiuttajakuningas Roope Korhoselle.

Korhonen olisi voittanut jo useampana vuonna lyöjäkuninkuuden mikäli pelaisi jokerina. Vasemmalta sivaltava Korhonen pystyy lyömään vaarallisesti ympäri kenttää. Korhosen jälkeen tilannetta lähtevät jatkamaan Kohonen sekä Rautiaisen veljekset Immo ja Kosti. Kohonen ei ehkä ole enää parhaimpien sisäpelivuosiensa tasolla, mutta lyöntirepertuaari on edelleen laaja ja pelipää rautaa. Rautiaiset sen sijaan ovat kylmäpäisiä pelimiehiä, jotka lyövät tappikumuraa koppareiden eteen niin merkistä kuin merkkaamattomanakin.

Mahdollinen avaus:
1. Jere Vikström s
2. Niko Korhonen 3v
3. Antti Hartikainen 3p
4. Roope Korhonen 3k
5. Toni Kohonen L
6. Immo Rautiainen 2p
7. Kosti Rautiainen 2v
8. Markus Tuikka 1v
9. Janne Hyvönen 2k
10. Jani Komulainen
11. Niilo Piiponniemi
12. Onni Määttä

Pelinjohtaja: Mikko Korhonen

Arvio:

On ehdottomasti sarjan paras kotijoukkue. Hiukan kenttä herättää kauhua muualla maailmassa. Monen pelaajan usko voittamiseen on mennyt jo perille saavuttaessa.

Voittamisen kulttuuri on juurtunut niin syvälle kainuulaisten rintaan, että kysymysmerkeistä huolimatta Jymy on pakko asettaa mestarisuosikiksi. Joukkueen vahvuudet tulevat jälleen esiin, kun pelataan syksyn oikeita pelejä. Jymyläinen kulttuuri kasvaa ja elää parhaiten kolmessa lämpöasteessa sekä nihkeässä vesisateessa. Tällä kaudella kullan huuhtominen Sapsojärvessä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Runkosarjassa sijoilla 2-3. On pudotuspeleissä parhaimmillaan, mutta ei voita tänä vuonna mestaruutta?

Kirjoittaja on nähnyt 18 vuotta pesäpalloa niin pelaajan, valmentajan kuin seurajohtajan silmin. Nykyinen vedonlyönnin ammattilainen toimii virallisesti vedonlyöntikentän uuden kasvon TurtleBet.comin pesisvihjaajana. TurtleBetin käynnistyminen on kuitenkin hieman viivästynyt, joten onnistuimme houkuttelemaan amma-miehen tekemään meille upean kausiennakon. Lue myös Pesis-papan muut ennakot: 

Vimpelin Veto – Mestaruus palaa Saarikentälle
Joensuun Maila – Rautaa rajalta

 

Kampanja