Lähtökohdat kauteen:
Seinäjoella unohdettiin (=jätettiin hetkeksi reaalipolitiikan nimissä sivuun – ei pohjanmaalla mitään kaunoja unohdeta) seurojen väliset kiistat ja päätettiin viimein yhdistää Ykköspesisjoukkue Seinäjoen Maila-Jussit sekä Superpesisseura Nurmon Jymy fuusioseura Jymy-Jusseiksi. Pohjanmaalla on potentiaali ja perinteitä pesäpalloon ja seurojen yhdistettyä ei taloushuolia pitäisi hetkeen olla. Seurassa laitettiinkin heti iso ratas pyörimään mielessä vain ja ainoastaan menestyksen palauttaminen Keski-Pohjanmaalle.

Seura hankki riveihinsä kaikki vapaana olleet pohjanmaalaistaustaiset pelaajat ja pari ei-vapaatakin. Markku Hylkilän sopimuskiista KaMan kanssa saatiin ratkaistua ja Jukka-Pekka Vainionpää päästettiin Raahesta yhteisymmärryksessä Vainionpään perhesyistä johtuen kotiseudulle. Tämän lisäksi seura hankki Juha-Matti Matilaisen, Tuomas Tallbackan, Ville Viidan ja Ville Hotakaisen, joten superpesiskokemusta tuli kerralla rutkasti lisää ryhmään.

Pelinjohtaja: Sami-Petteri Kivimäki
Kivimäki on viimeisen päälle intohimoinen pesäpallomies. Analyyttinen pelinjohtaja kääntää varmasti jokaisen kiven matkalla kohti menestystä. Nyt mies joutuu rakentamaan kokonaan uuden pelitavan ja rakenteen täysin uudistuneelle joukkueelle, rauhassa mies tässä onnistuisikin, mutta pohjanmaalla menestystä halutaan heti!

Sisäpeli:
Joukkueella on kokoonpanossaan valtava määrä lyöntivoimaa. Niin paljon, että Matti Korhonen oli viisasta päästää jo Raaheen koska lyöjäjokereita oli yksinkertaisesti liikaa. Kolikon kääntöpuoli on hyvin oletettu – joukkue on äärimmäisen hidas. Todellisia etenijöitä ei ole ollenkaan, eikä vaihtajienkaan jalat ole sieltä ripeimmästä päästä. Jymy-Jussit onkin oikein stereotyyppinen pohjanmaalaisporukka: ”lyörään palloo merkistä välii!”. Joukkue tulee hurmoksessa pelaamaan vastustamatonta sisäpeliä, mutta ailahduksilta ei voida välttyä.

Ulkopeli:
Ulkopeli ei missään nimessä ole vielä valmista. Pelaajia on kyllä paljon ja kaikilla on kokemusta, mutta tähdet ja liiderit puuttuvat. Lukkarina jatkaa Nurmossa lupaavia otteita esittänyt Jani Viljanen. Nuoren pelaajan pää kestää kovankin paikan, mutta fysiikkapuolella on vielä valtavasti tekemistä. Etukenttä on muutenkin erittäin haavoittuva, eikä yllättäisi jos myös linjassa nähtäisiin paljon pallon pompotuksia. Ainoa vakuutta osa-alue onkinHylkilän ja Juho Toivolan miehittämä takakenttä.

Seuraa häntä – läpimurtopelaaja 2013
Lukkari Jani Viljasta on pitkän aikaa nostettu lukkarieliittiin pohjanmaalaisten suista. Nurmon vuodet kehittivät valtavasti nuorta lukkaria, mutta eliittiin on vielä matkaa. Tänäkään vuonna apuja ei tule etukentältä, joten jos Jymy-Jussit haluaa menestystä, tulee Viljasen pelata lautasen äärellä superkausi.

Arvio:
Tulee ailahtelemaan reilusti kauden aikana. Ulkopeli ei ole valmis ja sisäpeli ailahtelee pelienkin sisällä, koska joukkueen on pakko hitauden vuoksi pelata kovien kautta lähes kaikki tilanteet. Tässä on Hyvinkään lisäksi toinen joukkue, jolta nähtäneen varsin useita supervuoroon venyviä otteluita. Taistelee sijoista 4-6, mutta ellei peli lähde rullaamaan voi jäädä jopa pudotuspelien ulkopuolelle!

SEURASIIRROT:
Lähteneet (Nurmon Jymyn viime kauden joukkueesta):
Matti Korhonen, Pattijoen Urheilijat
Juuso Myllyniemi, Koskenkorvan Urheilijat

Saapuneet:
Juha-Matti Matilainen, Alajärven Ankkurit
Tuomas Tallbacka, Koskenkorvan Urheilijat
Ville Viita, Koskenkorvan Urheilijat
Ville Hotakainen, Vimpelin Veto
Markku Hylkilä, Kankaanpään Maila
Jukka-Pekka Vainionpää, Pattijoen Urheilijat