Tätä nykyä Huuhkajiksi kutsuttava edustusmiehistömme on koonnut vuosien varrella useita komeita voittoja. Kokosimme niistä mehevimmät.

2007: Suomi – Belgia 2-0

Ottelu, joka muistetaan juuri pelin keskeytymisestä huuhkajan lennettyä toisen maalin ylähirren päälle istumaan. Kentällä Roy Hodgsonin ryhmä oli aivan eri joukkue kuin aiemmin mediassa aiheesta ryöpytetty aneeminen ryhmä. Peli seisahtui lähes kymmeneksi minuutiksi, mutta lähes välittömästi huuhkajan poistuttua maalin päältä Jonatan Johansson iski voittomaaliksi jääneen osuman. Aleksei Eremenko jr. iski loppulukemiksi 2-0 ja mainion esityksen ohessa joukkueella oli nyt myös iskevä lempinimi.

1997: Sveitsi – Suomi 1-2

Suurena altavastaajana Lausannessa pelattavaan otteluun lähtenyt Suomi otti erään kovimmista vierasvoitoistaan kovassa paikassa. Arvokisahaaveet olivat jälleen kerran lipumassa kohti taivaanrantaa ja Richard Möller-Nielsenin alaisuudessa tulokset eivät olleet vielä sieltä kovimmasta päästä, vaikkakin valonpilkahduksia oli nähtävissä. Antti Sumiala ja Jari Litmanen osuivat voitossa, joka siirsi yllättäen panoksia karsinnat päättäneeseen kotiotteluun Unkaria vastaan. 

1969: Suomi – Espanja 2-0

Jalkapallon lilliputtimaihin 1960-luvulla kuulunut Suomi sai vastaansa erään suurista, Espanjan. Viisi vuotta aiemmin Euroopan mestareiksikin kruunatut espanjalaiset myönsivät itsekin jälkikäteen, ettei heillä ollut juurikaan käsitystä Suomen joukkueen tasosta. Matka pohjoiseen sujui enemmänkin lomamentaliteetilla myös kentän puolella, vaikka kyseessä oli MM-karsintaottelu. Vastassa oli kuitenkin erittäin yhtenäinen ja laadukasta jalkapalloa pelannut ryhmä, jonka maalit iskivät sittemmin maajoukkueen päävalmentajakin toiminut Tommy Lindholm sekä tuon ajan jalkapalloässämme Arto Tolsa. Voitto on edelleen Suomen ainoa ns. suurista jalkapallomaista arvokisakarsinnoissa.

2001: Suomi – Kreikka 5-1

Ottelu, jonka tähtihetkien näkeminen laittaa tuolloin jalkapallon seuranneen miettimään yhä, mihin saakka tuo joukkue olisikaan voinut yltää. Elettiin aikaa, jolloin Suomen maajoukkueen avauskokoonpanossa oli pelaajia Euroopan eliittisarjoista ja -seuroista kovalla peliajalla. Hyypiä, Litmanen, Forssell, Kolkka, Tainio, Tihinen, Niemi…Kreikan verkko soi neljästi jo ensimmäisellä puoliajalla ja kun Litmanen tuli vaihtoon iskettyään päätöslukemat rangaistuspotkusta, täysi Olympiastadion osoitti suosiota seisaaltaan samalla kun Helsingin illassa soi Tina Turnerin Simply The Best. 

1998: Turkki – Suomi 1-3

Äärimmäisen vihamielinen ilmapiiri ja joukkueiden päinvastaiseen suuntaan osoittaneet kuntokäyrät eivät luvanneet Suomelle hyvää. Ali Sami Yen -stadionilla pelattuun valmistautuneista ryhmistä Turkki oli kaatanut ikimuistoisesti Saksan ja Suomi puolestaan hävinnyt Pohjois-Irlannille. Esimakua tulevasta saatiin jo lämmittelyssä, kun katsomosta heitetty kolikko osui Jonatan Johanssonia päähän sillä seurauksella, että ”Tintti” joutui tikattavaksi. 
Ottelun aikana ei jäänyt epäselväksi, kenet Turkki oli merkannut kohteeksi. Jos Jari Litmanen oli lähelläkään saada kosketuksen palloon, Turkin pelaajat kävivät vuorotellen varmistamassa ettei Kuningas kyennyt tekemään pelivälineen kanssa mitään. Tuossa ottelussa Suomi kaivoi kuitenkin sisältään vielä yhden vaihteen ja on symbolista, että ottelun avausmaalin iski Mixu Paatelainen. Mitään pelkäämätön hyökkääjä oli tunnettu siitä, että mies työnsi päänsä ja kroppansa kohti palloa silloinkin kun tiesi, että kohta sattuu. Eräänlaista symboliikkaa on siinäkin, että Suomen toisen maalin iski Johansson ja joka puolelta mustelmilla varmasti ollut Litmanen viimeisteli loppulukemat lisäajalla. Äärimmäisen kova voitto, johon vaadittiin aivan kaiken jättäminen kentälle.

Erityismaininta: Tanska – Suomi 0-1

Historian aikana tulee tuskin koskaan hetkeä, jolloin tämän ottelun lopputulos otettaisiin käsittelyyn vain ensimmäisenä voittona arvokisojen lopputurnauksessa. Iltana, jolloin kaiken piti olla juhlaa, nähtiin kamppailu elämän puolesta. Katsomo, studio, koko jalkapalloa seuraava maailma, kaikki olivat shokissa Christian Eriksenin lyyhistyttyä kentän pintaan. Huuhkajien kunniaksi on syytä sanoa, että joukkue toimi sillä tyylillä ja aikuisella, ihmisläheisellä otteella millä Markku Kanervan ryhmä oli esiintynyt julkisuudessa kaikissa käänteissä. 
Tärkeintä tarinassa on se, että Christian Eriksen on tervehtynyt, saanut tahdistimen ja kyennyt jopa halunsa mukaisesti palaamaan jalkapallokentille. Tällä maaottelutauolla Eriksen tekee paluun myös maajoukkueen mukaan, eikä tämän asian symbolista merkitystä voi vähätellä. Yhtä kaikki, Suomi sai seuraavissa otteluissa mahdollisuutensa jatkopaikkaan arvokisojen lopputurnauksessa. Vielä ei ollut sen aika, mutta nähtäväksi jää mikä on se korkeus johon seuraava Huuhkajaryhmä liihottaa.