Seurajoukkuekilpailuista suurin on tarjonnut tarunhohtoisia hetkiä, mutta mitkä ovat ikimuistoisimpia UCL-otteluita?

Jari Litmanen, Sami Hyypiä, nousut jotka ovat hiljentäneet katsomoita ja räjäyttäneet niitä täyteen huutoon. Mestarien liiga on antanut vuosien varrella lajin ystäville huikean määrän draamaan, joista yhteen tekstiin saa mahtumaan vain osan. Kevään korvalla on silti hyvä muistella, mitkä ovat olleet eräitä upeimmista nousuista ja kamppailuista vuosien varrella.

Ajax – Bayern München 5-2, kausi 1994/95

Aloitamme suomalaisvärillä, sillä noihin aikoihin Ajax oli paitsi Euroopan kenttien eräs suurimmista, sen kymppipaikalla hääri kaikkien aikojen suomalaisjalkapalloilija. Jari Litmanen kuritti Bayernia kahdella maalilla ja Litti hääri muutenkin kauden aikana ajoittain ylivoimaisella tasolla. Ajax voitti lopulta Mestarien liigan finaalissa AC Milanin lukemin 1-0 ja Jari Litmanen sijoittui Ballon d’Or -äänestyksessä kolmanneksi. Taakse jäivät mm. sellaiset nimet kuin Alessandro del Piero, Patrick Kluivert ja Gianfranco Zola.

AC Milan – Barcelona 4-0, kausi 1993/94

Kahden jättiläisen kohtaaminen Mestarien liigan finaalissa oli ennakkoon suosiollinen Barcan kannalta. Toista isokorvaista kolmen vuoden sisään hakenut Barcelona pystyi laittamaan jalkapallolegenda Jordi Cruyffin johtamana kentälle Ronald Koemanin, Michael Laudrupin, nuoren Pep Guardiolan, Romarion sekä Hristo Stoichkovin kaltaisia huippunimiä. AC Milanin nimilista oli toki sekin vakuuttava, mutta finaalista olivat pois loukkaantumisten vuoksi mm. Marco van Basten sekä Franco Baresi. Milan karkasi kuitenkin Daniele Massaron ensimmäisen puoliajan kahden maalin turvin etumatkalle, joka johti aina 4-0 -voittoon asti.

Deportivo La Coruña – AC Milan 4-0, kausi 2002/03

AC Milan oli hoitanut UCL-puolivälierien kotiottelunsa San Sirolla lukemin 4-1 ja matkusti Galiciaan luottavaisin mielin. Vuosituhannen alun ”Super Depor” oli kuitenkin toista mieltä ja tehokaksikko Diego Tristan & Roy Makaay olivat kärkiniminä, kun Deportivo nappasi itselleen kaikkieen yllätykseksi välieräpaikan yhteismaalein 5-4.

Manchester United – Bayern München 2-1, kausi 1998/99

Finaali, joka tullaan aina muistamaan Unitedin kahdesta viime hetkien maalista ja täysin oikeutetusti niin. Historialliseen triplaan päättyneen kauden kohokohta oli huikea päätös useita hurjia suorituksia tarjonneelle kaudelle, mutta Mestarien liigaan liittyen finaalin lisäksi on syytä nostaa esiin Unitedin tie finaaliin. Avausosa Juventusta vastaan päättyi Manchesterissa tasalukemiin 1-1 ja Juventuksen kotiottelussa ”Vanha Rouva” karkasi Filippo Inzaghin kahdella osumalla johtoon yhteismaalein 3-1 jo 11 minuutin jälkeen. Tämän jälkeen esiin astui Roy Keane, joka esitti Torinon illassa mitä tarkoittaa olla kapteeni. Harvoin maaleja tehnyt keskikentän kovanaama jauhoi Juven palasiksi ja United nousi voittoon lukemin 2-3.
Ajax – Tottenham 2-3, kausi 2018/19

Ajax haki arvokkaan vierasvoiton Tottenhamin kotistadionilta kauden 2018/19 Mestarien liigan välierissä lukemin 0-1. Myös toinen osaottelu käynnistyi myös Ajaxin kannalta onnellisten tähtien alla, sillä de Light ja Ziyech veivät Ajaxin tauolle johdossa yhteismaalein 3-0. Tämän jälkeen esiin astui Tottenhamin Lucas Moura, taitavaksi ja ratkaisuvoimaiseksi, muttei kuitenkaan Spursin ykköspyssyksi nostettu brasilialainen. Moura nosti ensin 55. ja 59. minuuteilla tekemillään maaleilla Tottenhamin jo maalin päähän jatkopaikasta, sillä vierasmaalisääntö oli tuolloin vielä voimassa. Lisäaikaa oltiin pelattu jo 90+6 minuuttia, kun Spursin jo epätoivoiselta näyttänyt takaa-ajo tuotti vielä yhden paikan ja pallo oli yhtäkkiä jälleen Mouran jaloissa. Brassi toimitti pallon kolmatta kertaa Ajaxin maaliin, hiljensi koko stadionin ja sai koko Tottenhamin kannattajakunnan ekstaasiin.

Barcelona – Bayern München 2-8, 2019/20

Pandemian alettua Barcelona ja Bayern pelasivat tyhjille katsomoille, mikä ei taatusti haitannut Blaugranaa. Bayern oli lopulta kauden aikana suvereeni kaikilla rintamilla, vaikka se saikin kamppailla Mestarien liigan voitosta tiukasti loppuun saakka. Kingsley Coman nousi lopulta epätodennäköiseksi ratkaisijaksi ja Bayern sai juhlia kyseisellä kaudella toisena Euroopan suurten sarjojen seurajoukkueena triplaa toisen kerran, kun se voitti sekä kotimaansa mestaruuden että cupin UCL-voiton lisäksi. Samaan on yltänyt kahdesti vain nimenomaan Barcelona.

Barcelona – PSG 6-1, kausi 2016/17

Tunteiden vuoristoradan ääriesimerkki. PSG vei avausosan kotonaan lukemin 4-0. Barcelona tuli kotonaan päälle kuin höyryjyrä ja pääsikin tauolla kahden maalin johdossa, yhteismaalien ollessa siis 2-4 pariisilaisten hyväksi. Lionel Messin iskettyä pallon pilkulta maaliin, Camp Nou alkoi väreillä odottaen jotain suurta. PSG ei kuitenkaan ollut valmis luovuttamaan ja kun Edinson Cavani iski pallon maaliin 62. minuutilla, pariisilaisten peräsimessä ollut Unai Emery esitti mourinhomaista polviliukua pitkin sivurajaa. Barca tarvitsi kolme maalia ja pelikello näytti 87. minuuttia. Neymar kavensi ensin tilanteeksi 4-1, mutta vierasmaalisääntö tarkoitti vielä kahden lisämaalin tarvetta. Ajassa 90+1 pallo vietiin jälleen PSG:n maalin edustalle 11 metriin, eikä Neymar erehtynyt. Kun lisäaikaa pelattiin jo kuudetta minuuttia, nosto linjan taakse tavoitti Sergi Roberton, joka sai nappulakenkäänsä juuri sen verran väliin että peliväline löysi tiensä verkon perukoille. Eräs jalkapallohistorian uskomattomimmista nousuista oli nähnyt päivänvalon.

Liverpool – AC Milan 3-3 (Liverpool rangaistuspotkuilla 3-2), kausi 2004/05

AC Milanilla oli heittää kevään 2005 finaaliin kentälle kokoonpano, joka olisi voinut olla suoraan jonkinlainen Euroopan dream team. Paolo Maldini löi alkutahdit heti minuutin pelin jälkeen johtomaalillaan ja Chelseasta lainassa ollut Hernan Crespo iski vielä kahteen otteeseen ennen taukoa juuri sitä joukkuetta vastaan, joka oli pudottanut Chelsean finaalista. Istanbulin illassa taukotilanne 3-0 vaikutti jo yksiselitteisen selvältä peliltä. Liverpool-manageri Rafael Benitez teki pieniä muutoksia, jotka käänsivät pelin virtausta Liverpoolin suuntaan. 54. minuutilla Liverpool-ikoni Steven Gerrard puski kavennuksen ja vain kaksi minuuttia tämän jälkeen Vladimir Šmicerin laukaus boksin ulkopuolelta painui alakulmaan. Neljä minuuttia tästä ja hyökkäävämpään rooliin nostettu Gerrard nousi rangaistusalueen sisälle, jossa häntä rikkoi takaapäin Gennaro Gattuso. Rangaistuspotkua asettui laukomaan Xabi Alonso, jonka yrityksen Dida venytti alakulmasta takaisin kentälle päin ja Alonso oli itse ensimmäisenä paikalla toimittaen pelivälineen maalin kattoon. Näin ollen Liverpool oli tullut tasoihin kuudessa minuutissa.

Ottelun loppuvaiheissa ja jatkoajalla Milan sai rakenneltua huippupaikkoja, mutta Liverpool-puolustus selvitti tilanteita mm. Sami Hyypiän sekä elämänsä ottelua pelanneen puolalaismaalivahti Jerzy Dudekin johdolla. Ottelu eteni aina rangaistuspotkukilpailuun saakka, jossa Dudek esitti vanhan Liverpool-legenda Bruce Grobbelaarin ”spaghetti legs” -liikkeen, kun Serginho avasi kisan laukomalla yli. Myöhemmin John Arne Riisen sekä Andrea Pirlon yritykset torjuttiin, joten Andrei Shevchenkon täytyi onnistua jotta Liverpoolin viimeinen laukoja Gerrard joutuisi edes yrittämään. Dudek kuitenkin torjui ukrainalaisen yrityksen ja kaikkien aikojen finaalicomeback oli tosiasia.